NASA on kutsunut minut vierailevaksi tutkijaksi tutkimuskeskukseensa, jossa työskentelen vuoden aikana yhteensä kuuden kuukauden ajan. Palasin juuri toiselta vierailujaksoltani, jonka aikana keskityin NASAn aineistojen esikäsittelyyn. Tuliaisina tuon VTT:lle lisää osaamista silmänliikkeistä ja entistä vahvemmat verkostot.
Teemme VTT:llä yhteistyötä NASAn kanssa Suomen Akatemian rahoittamassa EYES-hankkeessa. Tutkimme päälle puettavien mittalaitteiden, uusien mittausteknologioiden ja koneoppimisen mahdollisuuksia ihmisen kognitiivisen tilan ja väsymyksen arvioimisessa ja ennustamisessa.
NASA on kerännyt laboratoriossaan neljä vaikuttavaa aineistoa tilanteista, joissa unen määrää on rajoitettu eri tavoin (esim. yksi kokonaan valvottu yö tai useamman yön liian lyhyet unet eli kumulatiivinen univaje). Tutkimuksen aikana on mitattu useaan otteeseen silmänliikkeitä ja tehty reaktioaikatestejä. Pääsen analysoimaan näitä aineistoja ja testaamaan niillä VTT:n analyysimenetelmiä. Tarkoituksenani on selvittää, mikä silmänliikeparametri olisi herkin kussakin univaje- eli väsymystilassa.
NASA arvostaa tarkkaa työskentelytapaa
Ensimmäinen tutkimusjaksoni NASAn laboratoriossa toukokuussa kului tunnustelun merkeissä – NASAn tiloihin ja järjestelmiin pääsy edellyttää luonnollisesti tarkkoja proseduureja, jotka veivät aikansa. Tutustuin jakson aikana ihmisiin, osallistuin Stanfordin yliopiston luennoille ja valmistelin dataa seuraavaa tutkimusjaksoa varten. Toisella jaksolla kesä-syyskuussa sain iskeä kädet saveen – koota ja yhdistää eri menetelmillä kerättyä aineistoja, ja muuttaa niitä oikeaan formaattiin analyysejä varten.
Aineiston esikäsittely voi viedä tällaisessa työssä jopa 80 % työajasta. Äärimmäisen tarkka ja pedantti työskentelytapani on herättänyt huomiota NASAssa – haluan aloittaa analyysit alkuperäisestä aineistosta eli raakadatasta, tarkistaa signaalien laadut sekä ymmärtää miten kukin aineisto on kerätty. Tästä olen saanut kiitosta: näin data-analyysissä pitäisi toimia aina, jotta tulosten takana voi seistä.
Päättyneen tutkimusjakson aikana sain valmiiksi alustavia tuloksia yhdestä NASAn aineistosta. Analyysi jatkuu seuraavalla vierailullani marraskuussa, jonka jälkeen siirryn vähitellen raportointiin. Tavoitteeni on tehdä työstäni julkaisu, jossa tutkitaan NASAn kehittämän silmäliikemenetelmän herkkyyttä ja käytettävyyttä erilaisten väsymystilojen tunnistuksessa.
Uutta osaamista silmänliikkeistä – verkosto suurin voimavara
Silmänliikeaineisto on kerätty NASAn Visuomotor Control -laboratorion kehittämällä menetelmällä. Työskentelen menetelmän kehittäjien kanssa, joten olen päässyt syventämään osaamistani silmänliikkeistä, erityisesti ei-tahdonalaisiin silmänliikkeisiin liittyen.
NASAssa olen myös nähnyt, miten suuri arvo verkostoilla on tutkijoille. Esimerkiksi NASAN Fatigue Countermeasures -laboratorion vetäjän Erin Flynn-Evansin verkostot ovat vaikuttavat – mistä tahansa aiheesta keskustellessa hän osaa nimetä henkilöitä, joihin kannattaa olla yhteydessä.
Tutkijavaihdossa olen tullut entistä tietoisemmaksi myös omien verkostojeni merkityksestä. Olen saanut tavata maailman huippututkijoita, jotka ovat erikoistuneet uneen ja vuorokausivaihtelun rytmiin. Nämä verkostot tuon mukanani VTT:lle. Jos teemme jatkossa tutkimusta tällä alueella, voin auttaa toisiakin tutkijoita pääsemään tutkijavaihtoon.
Myös itseluottamukseni on kasvanut NASAssa. Suomen ja Amerikan välillä on valtava ero siinä, kuinka puhumme työstämme. Amerikkalaiset hehkuttavat työnsä tuloksia hyvinkin estottomasti, kun taas suomalaiset ovat vaatimattomampia tulostensa esittelyssä. Meille suomalaisille pieni lisäbuusti itseluottamukseen tekee hyvää – mielipiteitä ja tuloksiaan kannattaa tuoda esille, ja niistä saa olla ylpeä.
NASAn tutkimustyö parantaa astronauttien unen laatua
Tutkimusvaihtoni on nyt puolivälissä, ja jäljellä on vielä vierailujaksot marras- ja tammikuussa. NASAn laboratorioissa tutkimustyö on hyvin erilaista kuin VTT:llä – me olemme aivan tutkimuksen soveltavimmassa laidassa ja kehitämme teknologioita yritysten tarpeisiin. NASAn laboratorioissa puolestaan tehdään hyvin paljon myös perustutkimusta.
NASA vie perustutkimuksen tuloksia avaruuteen ja astronauteille – laboratorion tutkimusryhmä tekee paljon työtä astronauttien unen laadun parantamiseksi. On tärkeää, että tutkimuksella on linkki oikeaan elämään – tämä tekee tutkimustyöstä konkreettista ja on tutkijalle erityisen palkitsevaa.
Lue blogisarjan ensimmäinen osa
