Tekoälyn ja robotiikan käyttö lisääntyy jatkuvasti kaikkialla yhteiskunnassa, myös viranomaistoiminnassa. VTT selvitti yhdessä Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa tekoälyn viranomaiskäytön eettisiä haasteita. Tuloksena syntyi eettinen toimintamalli tekoälyyn perustuvien ratkaisujen suunnittelun tueksi.
Viranomaistyössä käytetään jo laajasti automaatiota tilanteissa, jotka eivät vaadi harkintaa. Tekoälyn myötä automatiikkaa voidaan soveltaa myös harkintaa sisältävissä päätöstilanteissa. Tämä muuttaa julkisia palveluprosesseja ja vaikuttaa sekä yksittäisiin ihmisiin että koko yhteiskuntaan. Eettiset kysymykset nousevat yhä keskeisempään rooliin, sillä myös tekoälyn aikakaudella on varmistettava yhteiskunnan arvojen mukainen eettinen toiminta ja siitä kumpuava luottamus.
– Eettisyys perustuu moraalikäsityksiin ja arvoihin eikä sitä voida yksiselitteisesti määritellä. Siksi yhteisen tavoitetilan tunnistamiseksi tarvitaan laajaa julkista keskustelua. Eettisyyttä on myös arvioitava tapauskohtaisesti oikeassa asiayhteydessään, huomauttaa VTT:n johtava tutkija Raija Koivisto.
Selvityksessä pureuduttiin siihen, mitä tekoälyn eettisyys ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys tarkoittavat viranomaistyössä. Tekoälyn haasteita tarkasteltiin sekä kansalaisille kohdistetulla kyselyllä että eri hallinnonaloilta kerättyjen käyttötapausten avulla. Selvityksen pohjalta rakennettiin toimintamalli, joka painottaa eettisten näkökohtien huomioimista tekoälyyn perustuvien sovellusten suunnittelussa.
Selvityksessä tunnistettiin kymmenkunta keskeistä kysymystä tekoälyn viranomaiskäyttöön liittyen.
Yksi niistä on läpinäkyvyys, joka on tärkeää sekä eettisyyden että hyväksyttävyyden kannalta. Suomalaiset suhtautuvat tekoälyn käyttöön yleensä positiivisesti, mutta luottamus edellyttää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Viranomaisten on pystyttävä perustelemaan päätöksensä ja jos päätöksenteossa hyödynnetään oppivia algoritmeja, tämä on vaikeampaa.
Toinen kysymys liittyy uudenlaiseen osaamiseen, jota tarvitaan kaikissa vaiheissa tekoälyyn perustuvan järjestelmän hankinnasta sen käyttöön. On arvioitava, onko julkishallinnossa riittävää osaamista järjestelmän hankintaa, ylläpitoa ja kehittämistä varten. Toisaalta pitää miettiä, mitä tekoälyyn liittyvää osaamista kansalaisilta vaaditaan ja miten tasa-arvo toteutuu osaamisesta riippumatta.
Haasteiden lisäksi tekoäly avaa viranomaistoimintaan runsaasti uusia mahdollisuuksia. Se voi muun muassa parantaa ja nopeuttaa palvelua ja päätöksentekoa, tuoda uusia palvelukanavia asiakkaiden saataville tai parantaa yksilöiden huomioimista päätöksenteossa.
VTT:n koordinoimassa selvityksessä kehitetty eettinen toimintamalli tukee näiden mahdollisuuksien hyödyntämistä. Mallin ensimmäinen kulmakivi on eettisen näkökulman omaksuminen suunnittelun lähtökohdaksi. Tämä tarkoittaa, että kaikkia ihmisiä kohdellaan tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti, jokaisen yksilön tarpeita ja oikeuksia kunnioittaen.
– Tekoälyn eettisyyttä on tarkasteltava systemaattisesti. Mallin avulla voidaan luoda käsitys tapaukseen liittyvistä erilaisista toimijoista, heidän rooleistaan, tehtävistään ja yhteistyöstään sekä tapaukseen liittyvistä keskeisistä eettisistä kysymyksistä. Tämän avulla voidaan hahmottaa, millaisia ratkaisuja tulisi tehdä ja millaisia ohjesääntöjä noudattaa eettisissä valinnoissa. Toimintamalli antaa välineitä systemaattisen tarkastelun tueksi. Viisaasti käytettynä tekoäly mahdollistaa positiivisia muutoksia ja parhaimmillaan jopa ratkaisee eettisyyteen liittyviä ongelmia, Koivisto toteaa.
Selvitys toteutettiin Valtioneuvoston toimeksiannosta. Sen alustavat tulokset julkistettiin 15.1.2019 Tekoälyhankkeet – avoin seminaari sidosryhmille ja medialle -tilaisuudessa. Raportti selvityksen tuloksista julkaistaan kokonaisuudessaan 30.1.2019.
