Yksi malli ei sovi aina ja kaikille - Ekosysteemikäytänteet kehkeytyvät ja muuntuvat

Blogit
Maaria Nuutinen,
Katri Valkokari,
Jukka Kääriäinen

Innovaatioekosysteemit ovat eläviä ja muuttuvia kokonaisuuksia: osallistujia liittyy mukaan ja toisia lähtee. Uusia aloitteita synnytetään ja osa kuolee pois tai toimintatavat muuttuvat ekosysteemin elinkaaren aikana. Miten ekosysteemiä voi kehittää ja seurata niin, että se vahvistuu, tuottaa lisäarvoa kaikille osapuolille ja edistää yhteistä päämäärää? Tässä blogissa kerromme, miten olemme tehneet näkyväksi ekosysteemin kehittymistä teollisuusvetoisessa OSME-hankkeessa, jossa tutkimme ekosysteemin jatkuvuuden kriittisiä tekijöitä.

Ekosysteemikäytänteet kehkeytyvät osallistujien odotusten, kokemusten ja yhdessä saavutettujen tulosten kautta – joko yhdessä sovitun yhteistyömallin avulla tai siitä huolimatta.

Yksinkertainenkin seurantatyökalu edesauttaa yhteistä reflektiota ja ekosysteemin vahvistamista, kun taustalla on tietoa ekosysteemien dynamiikasta. 

Askel syvemmälle yhteistyön dynamiikkaan - ekosysteemi käytäntönä

Ekosysteemi on joukko toimijoita, jotka ovat yhteydessä toisiinsa ja jakavat yhteisen vision, tavoitteet ja toimivat yhteistyössä noiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Ekosysteemiyhteistyö on yhä tärkeämpää monimutkaisten haasteiden, kuten kestävyysmurroksen, ratkaisemisessa ja teollisuuden uudistumisessaKuinka siis voidaan hoivata tätä käytäntöä, jotta yhteistyö olisi hedelmällistä ja jatkuisi kukoistavana?

Ekosysteemien tutkimuksessa on määritelty ekosysteemien rakenteen sekä ekosysteemin yhteiskehityksen (kehkeytymisen, co-evolvement) näkökulmat. Halusimme porautua syvemmälle yhteistyön dynamiikkaan käytänteiden linssin avulla ja hyödyntämällä kolmea oppimisteoriaa tulkitaksemme uusia havaintojamme, laajaa kokemustamme ja aiempia tutkimuksiamme ekosysteemiyhteistyöstä. Tähän voit perehtyä tarkemmin alla olevan artikkelilinkin kautta. 

Yksinkertainen on kaunista - ekosysteemikäytännön mittaaminen barometrillä

Olisi ollut houkuttelevaa kehittää mittari, joka kattaisi kaikki ekosysteemin eri ulottuvuudet sekä huomioisi ekosysteemin kehitysvaiheet. Tällaisesta mittarista olisi kuitenkin tullut niin raskas, että se olisi ollut käyttökelvoton ekosysteemin kehittämisen tukena.

Pyrimmekin tekemään mahdollisimman lyhyen kyselyn, jolla mitataan osallistujien kokemusta ekosysteemin tilasta ja joka mahdollistaa toistuvan pitkäjänteisen seurannan. Kysely ammensi kehitetystä teoreettisesta viitekehyksestä ja keskittyi tärkeimpinä tässä tietyssä ekosysteemissä pidettyihin tekijöihin. Iloksemme voimmekin todeta, että OSME hankkeessa käytettiin kyseistä barometria koko kaksivuotisen hankkeen aikana kvartaaleittain yhteensä kahdeksan kertaa.

Avainasemassa tilannekuvan yhteinen tulkinta

Ekosysteemitoimijoiden tunnelmien mittaamisen idea oli luoda yksinkertainen tilannekuva, jota tarkastellaan yhdessä toimijoiden kanssa suhteessa siihen mitä ekosysteemiyhteistyössä on tapahtunut tarkastellulla kvartaalilla. Vastausten tilastollisesti merkitsevä muutos suuntaan tai toiseen ei ole pääasia, vaan tilanteen suhteuttaminen tapahtumiin ja tulkinta miksi tulos on sellainen kuin se on. Samalla keskustelu myös luontevasti johtaa toimenpide-ehdotuksiin - siten tilannekuva ja sen tulkinta tehdään yhdessä.

Barometrin tulosten tarkastelu yhdessä antaa tilan ja aikaa ekosysteemikäytänteiden pohtimiselle ja toimenpiteistä sopimisille, mikä ei aina käy luontevasti substanssiin fokusoituvassa yhteistyön arjessa. Osallistujat antoivat barometristä pääosin positiivista palautetta koko sen käytön ajan ja näkivät hyödyllisenä jatkaa sen toteuttamista kvartaaleittain hankkeessa.  

Barometri on hyvä antamaan yleiskuvaa siitä missä mennään
Projekti kulkee elinkaaren läpi ja se mikä on tehokasta ja tarvitaan vaihtelee eri vaiheissa – siksi oli hyvä, että tehtiin geneerinen kysely.

Tuloksia hyödynnettiin seurannan aikana esimerkiksi ekosysteemin seuraavien tapaamisten suunnittelussa sekä ekosysteemin jatkuvuuden vaatimien toimenpiteiden suunnittelussa. 

Tasapainoilua ääripäiden välimaastossa – tilanteen mukaan

Keskustelu ekosysteemin kehittymisestä yhdessä nosti esiin tarpeen tasapainoilla yhteistyön organisoinnissa monien asioiden kanssa. Ei ole olemassa yhtä ainoaa ja aina oikeaa tapaa toteuttaa yhteistyö, vaan sen on elettävä ekosysteemin kehittymisen mukana. 

Keskustelussa tunnistettiin esimerkiksi seuraavia jatkumoja:

  • Keskittyminen suunniteltuun - emergenttiin toimintaan
  • Satsaaminen yhteiseen kokonaiskäsityksen muodostamiseen – fokusoituun tekemiseen pienemmissä ryhmissä
  • Yleisen – kohdennetun kommunikaation toteuttaminen
  • Yhteiset tilaisuudet – kokoontumiset rajattujen aiheiden ympäriltä
  • Strukturoitu yhteistyörakenne – spontaani organisoituminen

Voidakseen hyvin ekosysteemi tarvitsee sekä suunniteltuja kokouksia että paljon spontaaneja yhteydenottoja. Tarvitaan tilaa yhteisille tilaisuuksille ja päätöksille sekä pienempien porukoiden pohdinnoille, joissa yhteisissä pöydissä tarvittavaa näkemystä voidaan etukäteen muodostaa. Jokainen ekosysteemi joutuu näiden kanssa tasapainoilemaan ja ekosysteemille räätälöity barometri auttaa tilannekuvan säilyttämisessä ja yhteisesti tulkittuna vahvistamaan ekosysteemin oman yhteen liittävän käytännön kehkeytymistä.

Kukoistavan ekosysteemikäytännön kolmikko

Kukoistava toimintakykyinen, saavutuksia generoiva ja houkutteleva ekosysteemikäytäntö pystyy kehittymään ja ottamaan ratkaistavakseen yhä merkityksellisimpiä kokonaisuuksia teollisuuden uudistumisessa kestävyysmurroksessa. Ekosysteemi käytäntönä koostuu kolmesta dynaamisesta prosessista: 1) yhdessä tekemisestä ja siitä että saadaan asioita tehtyä; 2) kuulumisesta johonkin yhteiseen ja 3) joksikin tulemisesta eli muuntumisesta yhdessä tavoitetta kohti. Nämä prosessit ovat avainasemassa ekosysteemin jatkuvuudessa.

Nämä kolme yhteen kietoutuvaa prosessia luovat yhteisen logiikan eri osapuolten yhteistyölle ja mahdollistavat ekosysteemin kehittymistä yksikkönä. Näin ekosysteemi voi saavuttaa yksittäisten toimijoiden mahdollisuudet ylittävät teollisuuden uudistumisvaikutukset. Ekosysteemikäytäntö kehkeytyy yhteistyössä, on aina ainutlaatuinen ja jatkuvasti muuntuva. 

OSME (Open Smart Manufacturing Ecosystem)

Haluamme kiittää OSME hankkeen osapuolia aktiivisesta yhteistyöstä ja inspiroivasta avoimesta keskustelusta. OSME on Business Finland rahoitteinen hanke, jossa joukko yrityksiä ja tutkimuslaitoksia ovat muodostaneet ratkaisuja tukemaan päähankkijoiden ja alihankkijoiden yhteistyötä valmistusekosysteemeissä. Hankkeeseen osallistuu Wärtsilä, Fastems, Leinolat, Prohoc, Roima Intelligence, Synocus, Tasowheel ja VTT. Hankkeen kumppaneita ovat myös ABB, Fliq, Nimetech, Sandvik, Valmet Automotive ja Vaasan yliopisto. Hankkeen organisaatiot täydentävät kukin OSME-verkoston kyvykkyyttä. Avoimen yhteistyön avulla voidaan jakaa tietoa, kyvykkyyttä, teknologiaa, järjestelmiä ja ratkaisuja yhteisiin ongelmiin. Tämä johtaa joustavampaan arvoketjuun, joka perustuu hajautettuun tuotantoon erottautumistekijänä.

https://www.mexfinland.org/osme/

Open access at:

International Journal of Services Technology and Management (IJSTM) Inderscience Publishers - linking academia, business and industry through research

Jaa
Maaria Nuutinen
Maaria Nuutinen
Senior Principal Scientist
Katri Valkokari
Katri Valkokari
Jukka Kääriäinen
Jukka Kääriäinen
Visiomme tulevaisuudesta

Yhteistyö läpi arvoketjun auttaa luomaan uusia tuotantojärjestelmiä hyödyntäen mm. edistynyttä robotiikkaa, 3D-tulostusta ja lisättyä todellisuutta tukemaan ihmistyötä.