Espoolaiset lukiolaiset ideoivat ratkaisuja ravinnontuotannon ongelmiin kaksipäiväisessä makeathon-tapahtumassa. VTT keräsi samalla tietoa niin nuorista kuluttajista kuin tästä kuluttajatutkimuksen menetelmästäkin. VTT:n tavoitteena on luoda toimintamalli ratkaisuehdotusten jatkokehittelyyn ja kuluttajatutkimuskäyttöön.
Kuluttajatutkijat tietävät kiusallisen hyvin, että olemme kuluttajina hieman häilyviä. Sanomme yhtä, teemme toista, ja jos pystymme ilmaisemaan tarpeemme selkeästi, olemme todennäköisesti työstäneet ajatusta jo pitkään.
VTT:n kuluttajatutkimustiimi halusi kannustaa kuluttajia ajatusten työstöön ja seurata sitä läheltä. Näin syntyi kaksipäiväinen makeathon-tapahtuma, jossa kuluttajatutkimuksen kohderyhmä hahmotteli annettuun teemaan liittyviä haasteita ja ideoi niihin ratkaisuja.
Tapahtuman teemaksi valikoitui liha ja laajemminkin ruoka, koska tutkimus on osa eurooppalaisen EIT Food -tutkimusverkoston ruokakulutustutkimusta. Kumppaniksi lähti mukaan Atria, ja kohderyhmänä toimivat soveltavan biologian kurssilaiset espoolaisesta Haukilahden lukiosta.
- Halusimme kohdistaa ensimmäisen makeathon-tapahtumamme nuoriin, tulevaisuuden kuluttajiin. Huomasimme, että nuorten suhtautumisesta ruokaan ei ole saatavilla erityisen paljon tutkimustietoa, kertoo tiiminvetäjä Anu Seisto VTT:ltä.
Jaksotettua ja jäsenneltyä pohdiskelua
Parinkymmenen lukiolaisen joukko, heidän opettajansa sekä VTT:n ja Atrian asiantuntijat tapasivat joulukuussa Atrian myyntikonttorilla ja aloittivat urakan valitsemalla teemat viidelle työryhmälle. Osa halusi tarkastella lihantuotantoa ilmastonäkökulmasta ja osa eläinten hyvinvoinnin kannalta. Osa halusi tutkia lihaa korvaavia proteiineja ja osa ruokavalioiden ympäristövaikutuksia.
- Meidän aikuisten on helppo kuvitella, että esimerkiksi kasvisruoka tai vaihtoehtoiset proteiinilähteet olisi nuorille jo ihan tavallinen asia, mutta tapahtumassa tuli ilmi, ettei asennemuutos ole helppo nuorillekaan. He pohtivat, miksi moni nuori suhtautuu koulun kasvisruokapäivään ennakkoluuloisesti ja mitä asialle voisi tehdä, Seisto kertoo.
VTT:n muotoiluasiantuntijat varmistivat, että työryhmät pyörittelivät monenlaisia ajatuksia ennen kuin lähtivät kehittämään ratkaisujaan. Tämä onnistui jaksottamalla töitä. Esimerkiksi yhden jakson aikana osallistujat pohtivat pelkästään henkilöä, jolle he ideoivat tuotetta tai palvelua. Siinä vaiheessa, kun ideat alkoivat hahmottua, osallistujat jäsensivät niitä edelleen piirtämällä niistä sarjakuvia ja askartelemalla prototyyppejä.
Muotoiluasiantuntijoiden ohella joukossa kiersivät Atrian asiantuntijat, joita sai pyytää avuksi, kun piti selvittää vaikkapa lihan tuotantoon liittyviä prosesseja.
- Tällaisen tutkimustavan rikkaus on konkreettisten ideoiden ohella se, että pääsimme keskustelemaan nuorten kanssa ja kuulemaan heidän ajatuksiaan tapahtuman aikana, sanoo Atrian kuluttajatutkimusanalyytikko Elina Yli-Karjanmaa.
Makeathon tuo yritykset ja kuluttajat yhteen
Toisen tapahtumapäivän lopussa osallistujat esittelivät ideansa muun muassa sovelluksesta, joka auttaa tekemään terveellisiä ruokavalintoja ja luomaan tapoja, joilla koululaisia ja lihantuottajia voidaan tuoda lähemmäksi toisiaan.
Seisto tiimeineen haluaa rakentaa ideoiden jatkokehittelyyn selkeän toimintamallin, jota voidaan hyödyntää myös tulevien makeathon-tapahtumien jälkeen. VTT:n tiimi aikoo myös jakaa ensimmäisen makeathon-kierroksen kokemukset eurooppalaisen tutkimusverkoston kanssa ja jalostaa niistä yhdessä yhä parempia tapahtumia kuluttajatutkimuksen käyttöön.
- Uskon, että makeathon-tapahtuma voi tarjota monellekin yritykselle uudenlaisen tavan kuunnella kuluttajia ja edistää uusia ideoita yrittäjähengessä, Seisto sanoo.
On ilmeistä, että tutkijat ja yritykset keräsivät tapahtumasta oppia, mutta mikä veti lukiolaiset tapahtumaan? Haukilahden lukion biologian ja maantieteen opettaja, apulaisrehtori Mikko Ristimäki kertoo, että tapahtuman teema oli tuttu biologian soveltavalta kurssilta, mutta siihen ei olisi voitu syventyä samalla tavalla tunnin pätkissä kouluviikon aikana.
- On myös tärkeää nähdä, mihin kaikkeen biologian tunnilla puhutut asiat voivat liittyä koulun ulkopuolella ja miten niitä voidaan soveltaa työelämässä, Ristimäki toteaa.
