Suomalaisten nuorten aikuisten (Gen Z) keskuudessa ruokahävikkiin suhtaudutaan vakavasti ja yksilön mahdollisuuksiin vaikuttaa kestävään ruuan kulutukseen uskotaan. Tässä ikäryhmässä ruokaan käytettävissä oleva rahamäärä on suhteellisen pieni, ja ostopäätöksiin vaikuttavissa tekijöissä korostuu hinta. Tutkimukseen osallistuneet nuoret aikuiset kokivat ruokahävikistä huolehtimisen olevan helppoa ja pitivät luonnollisena sitä, että ruokaa hankitaan sen verran kuin sitä kulutetaan. Toisaalta heidän arkielämänsä on spontaania ja vaihtelevaa, mikä vaikeuttaa hävikin hallintaa.
Tutkimus toteutettiin Suomessa ja Iso-Britanniassa. Molemmissa maissa erityisesti suunnitelmallisuuden puute ja vaihtelun halu vaikuttivat ruokahävikin määrään. Sen lisäksi suomalaiseen laadulliseen tutkimukseen osallistuneet nuoret aikuiset kokivat haastavana syntyvän ruokahävikin määrään vaikuttamisen mahdollisuudet silloin, kun he asuivat vanhempiensa luona tai yhteistaloudessa esimerkiksi opiskelija-asunnossa. Toisaalta he kokivat myös, että tiedoille ja taidoille ruuanlaittoon ja säilytykseen olisi selkeä tarve.
Ruokahävikkiä voidaan pitää yhtenä maailman turhimmista ilmasto-ongelmista
Luken tutkimusten mukaan Suomessa syntyy vuosittain 400-500 milj. kg ruokajätettä, josta kotitalouksien osuus on noin 30 %. VTT kehitti hankkeessa CookClever-sovelluksen, jonka avulla käyttäjät saivat vinkkejä ruokahävikin pienentämiseksi. Tavoite oli saada osallistujat tunnistamaan pieniä tekoja, joilla he voivat muuttaa arjen toimintatapojaan ja ajan myötä muodostaa niistä rutiineja. Sovelluksen avulla he pystyivät valitsemaan omaan arkeensa sopivia ruokahävikkiä pienentäviä tekoja.
Sovellusta kehitettiin yhdessä nuorten aikuisten kanssa useassa vaiheessa osallistaen heitä kertomaan ensin haasteista ja mahdollisuuksista ruokajätteen vähentämiseksi, sitten kokeilemaan sovelluksen ensimmäistä prototyyppiä ja lopulta koekäyttämään sovellusta omassa arjessaan.
”Sovellusta testanneet nuoret olivat kiinnostuneita jakamaan ja vertailemaan toimiviksi kokemiaan keinoja ruokahävikin vähentämiseen muiden nuorten kanssa. He olivat myös erityisen kiinnostuneita saamaan tietoa yritysten toimista, esimerkiksi kuulemaan yritysten ruokahävikkitarinoita ja saamaan tietoa uusista hävikkituotteista. Toki nuoret olisivat myös mielellään ottaneet vastaan etuja ja alennuskuponkeja tunnustuksena omista ruokahävikkiteoistaan ja sovelluksen käytöstä,” kertoo erikoistutkija Elina Mattila VTT:ltä.
”Erilaisten kuluttajabarometrien perusteella tiedämme, että suomalaiset kokevat ruokahävikin vähentämisen tärkeäksi teoksi ilmaston hyväksi. Hävikin vähentämiseen tähtäävät vinkkiartikkelit ja muut sisällöt ovat myös Valion verkkopalvelussa suosittuja. Olemme mielellämme mukana kehittämässä uusia keinoja tukea Z-sukupolvea ruokahävikin pienentämisessä”, sanoo viestintäpäällikkö Aino Laakso Valiolta.
EIT Food:in rahoittamassa hankkeessa haastateltiin Gen Z -sukupolvea, eli 90-luvun lopussa ja 2000 luvulla syntyneitä nuoria aikuisia heidän ruokailutottumuksistaan. Iso-Britanniassa kyselytutkimukseen osallistui 400 henkilöä. Suomessa toteutettuun laadulliseen tutkimukseen osallistui 50 henkilöä. Lisäksi hankkeessa kehitettyä sovellusta testasi Suomessa 21 ja Iso-Britanniassa 40 henkilöä. Tutkimukseen osallistuivat VTT:n ja Valion lisäksi Readingin Yliopisto sekä Rethink Resource.
