Neljä oivallusta, miten tutkijan sinkkuaika kytkeytyi muovien uusiokäyttöön

Blogit

Uusiomuovituotteelta halutaan laatua, turvallisuutta ja pitkäkestoisuutta. Sama pätee elämänkumppaniin. Seuraavat neljä oivallusta yhdistävät muovien uusiokäyttöä ja sinkkuaikaa. Ne kertovat siitä, mitä kummassakin voidaan tehdä toisin kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamiseksi.

1. Roskaa on paljon tarjolla

Muovin uusiokäytön ongelma ei ole niinkään puute jätemuovista, vaan enemmänkin sopivan laadun vähyys. Ilmiö johtuu ensisijaisesti siitä, että muovituotteiden suunnittelussa ei huomioida kierrätettävyyttä ja uusiokäyttöä raaka-aineena. Toissijaisesti ilmiö pohjautuu laatuvaatimuksiin, jolloin likaiset maatalousmuovit eivät herätä suurta kiinnostusta uusiokäyttöön, vaikka muovin saaminen pois pelloilta olisikin hyvin perusteltua. Sama pätee parisuhdemarkkinoillakin, jossa Tinderin, Bumblen ja Treffit24:n kaltaisten kohtaamispaikkojen kautta kumppaniehdokkaita on runsaasti tarjolla, mutta joiden ominaisuudet eivät välttämättä ole riittävällä tasolla ajatellen uusio- tai uudelleenkäyttöä.

Euroopassa tuotettiin uusiomuovia 5 miljoona tonnia vuonna 2018. Tästä 4 miljoonaa tonnia (80 %) käytettiin uusiin tuotteisiin unionin alueella. Osuus on vielä pieni, sillä eurooppalaiset kuluttajat tuottivat samaan aikaan muovijätettä yli 7-kertaisesti (29,1 milj. tonnia) ja teollisuus neitseellistä muovia lähes 15 -kertaisesti (noin 60 milj. tonnia). Tinderissä on tarjolla miespuoleisia ehdokkaita noin 62 %, mutta uusio- tai uudelleenkäytöstä kiinnostuneita naispuoleisia ainoastaan 38 %. Lisäksi käyttäjälaumasta lähes puolet on varattuja, mikä rajoittaa pitkäaikaista käyttöä. Kummallakin alalla on siis nähtävissä epätasapainoa.

Ratkaisuna on monipuolinen panostus laadun parantamiseen, jolloin vaikeimmistakin materiaalivirroista saadaan aikaiseksi arvotavaraa. Tällöin virtojen käyttökohteiden ja -käyttäjien määrä lisääntyy yhtäaikaisesti virtojen määrän kasvaessa.

2. Mallinnus ja lajittelu tehostavat toimintaa

Lajittelu jakaa kierrätysalaa kahteen kuppikuntaan, joista toinen vannoo tarkan syntypaikkalajittelun nimeen, vaikka muovivirrat tällöin vähentyisivät. Toinen taas uskoo teknologian ratkaisevan muovijätteen lajitteluongelman, koska jätevirtoja on edellistä vaihtoehtoa enemmän. Kumpikin kuppikunta on oikeassa, mutta lajittelu on kuitenkin vain osatekijä muovinkierrätyksessä.

Kerättyjä muoveja on osattava hyödyntää! Kokeellisella työllä luodaan käytännön tietoa kerättyjen muovien ominaisuuksista ja käyttäytymisestä, mutta tarvitsemme mallinnusta tehostamaan tutkimusta.

Kumppania valittaessa mallinnus on omien toiveiden ja tarpeiden hahmottamista ja niihin perustuvien tavoiteyksilöiden etsimistä. Kaikkien ehdokkaiden kanssa treffailu johtaisi lopulta kahvin yliannostukseen ja ajan turhaan kuluttamiseen kahviloissa, kun homman voi hoitaa kohdennetusti lajittelemalla ehdokkaat potentiaalisiin ja ei-potentiaalisiin. Tinderissä se käy nopeasti pyyhkäisemällä ruutua, Bumblessa taas määrittämällä hakukriteerit etukäteen. Käytännön tutkimus tuo parisuhderintamallakin lopullisen varmuuden kerätyn saaliin ominaisuuksista ja käytettävyydestä.

3. Arvonnostoa tuunaamalla

Työkaverini näytti Tinderiään ja totesi kumppaniehdokkaasta: ”Ihan kivan näköinen, mutta nuo vaatteet ovat epämiellyttävät.” Olin täysin samaa mieltä: 90-luvun Nokia-insinööriltä näyttävä mies vyöllä olevine kännykkäpusseineen ja virttyneine kauluspaitoineen ei vastaa 2020-luvun ihannepuolisoa.

Arvonnostoa olisi tehtävä tuunaamalla. Uusiomuovien saralla tätä tehdään erilaisin käsittelyin. Pesemällä saadaan puhdistettua irtolika. Epämiellyttäviä hajuja voidaan poistaa lisäämällä muoveihin ”deodorantteja”. Materiaaliominaisuuksia voidaan parantaa lisäaineistuksella tai sekoittamalla uusiomuovia sopivassa suhteessa neitseellisen muovin kanssa.

Kumppaninkin sisäisiä ominaisuuksia voi hienovaraisesti muokata: jokainen mies voi oppia tuomaan kukkia kotiin normiviikollakin, mikäli kumppani sellaista arvostaa. Tosin helpompaa on ostaa hänelle uusi paita ja hävittää kaikessa hiljaisuudessa se 30 vuotta vanha versio.

4. Turvallisuus on uusi trendi

Luotettava, miellyttävä, itselle sopiva - ja turvallinen: Nämä ovat universaaleja ominaisuuksia valittaessa vaikka autoa, työpaikkaa, kumppania tai muovituotetta. Kun kumppani turvallisuudellaan varjelee valitsijaansa maailman pahuudelta, on uusiomuovien kohdalla kyse kemikaaliriskien hallinnasta.

Luonnosta löytyviin mikromuoveihin kasaantuu ympäristöstä runsaasti kemikaalikuormaa. Rakennusteollisuuden eristemuovilevyissä on palonestoaineita. Pesuaineissa käytettävä hajuste, limoneeni, tarttuu itse pakkaukseen haitaten sen kierrätystä. Mikrobiologiset ongelmat ja henkilöturvallisuus prosessoitaessa ovatkin jo ihan oma lukunsa. Kaikki nämä haastavat muovien käytön uusioraaka-aineena. Jotta uusiokäyttöä voidaan edistää, tarvitaan tulevaisuudessa tieteellistä panostusta niiden prosessointi- ja materiaaliturvallisuuteen.

Muovituotteiden ja kumppanin tavoiteominaisuudet ovat muuttuneet kuluneiden vuosikymmenten aikana, mutta yksi asia on ja pysyy: haluamme nauttia molempien hyvistä puolista myös jatkossa. Muovin ja ihmisten avulla on yhteiskuntamme rakennettu. Käytetään niitä vastuullisesti ja panostetaan uusiokäyttöön aina, kun se on mahdollista.

Blogin kirjoittaja, Satu Pasanen, on VTT:n tutkija, joka havainnoi muovialaa pieni pilke silmäkulmassaan.

Jaa
Visiomme tulevaisuudesta

Suomi tunnetaan teollisuusmaana. Moni puuta ja metallia sisältävä tuote saa alkunsa meillä raaka-aineena. Entä jos voisimme niittää mainetta ja kunniaa myös arvoketjun loppupäässä maailmanluokan korjaajina, jälleenmyyjinä ja kierrättäjinä?