Ekosysteemin luonteeseen kuuluu, että yksittäinen osapuoli tai johtaja ei voi päättää, mihin suuntaan ekosysteemi kehittyy. Silti johtamista tarvitaan: ilman sitä ekosysteemi polkee paikallaan tai kehittyy hitaasti.
Lennokkaat visiot, pelkkä hyvä tahto tai julkinen T&K-rahoitus ei riitä vauhdittamaan ekosysteemien toimintaa. Ekosysteemi voi olla hidas reagoimaan, jos sen johtamismalli ei tue riittävästi itseorganisoitumista, yhteisen ymmärryksen syntymistä tai mahdollista läpinäkyvyyttä tarvittavista toimenpiteistä.
Ei portinvartija vaan tiennäyttäjä
Ekosysteemissä on aina ristiriitoja, yhteistyötä ja kilpailua toimijoiden kesken, ja johtamisen keskeisenä haasteena on tasapaino johtamisen ja itseorganisoitumisen välillä. Ekosysteemi ei voi olla suljettu projektiverkosto, vaan sen on oltava avoimempi ja dynaamisesti uudistuva kokonaisuus. Vaikka ekosysteemi ei tarvitse portinvartijaa, ekosysteemin toimijoiden joukko tarvitsee myös johtamista, jotta se pysyy yhteisesti hahmotellulla tiellä. Käytännössä ekosysteemin johtaminen tarkoittaa:
- kohtaamisten mahdollistamista (verkottaja)
- jaetun näkemyksen muodostamista (orkestroija)
- toiminnan seuraamista ja läpinäkyvyyden parantamista kommunikoimalla (koordinaattori) sekä
- monimuotoisuuden edistämistä (fasilitaattori).
Ekosysteemin vetäjältä tarvitaan erilaisia taitoja
Ekosysteemin yhteiset tavoitteet ja tekemisen pelisäännöt vaikuttavat johtamisen tarpeeseen ja painopisteeseen (ks. kuva). Siksi on hyvä ymmärtää myös, miten ekosysteemin vetäjän roolissa parhaiten toimivat erilaiset organisaatiot ja toimijat erilaisissa tehtävissä:
- Monipuolinen substanssiosaaminen ja vahvat kansainväliset tutkimusverkostot korostuvat, jos ollaan kokoamassa uutta osaamista luovaa innovaatioekosysteemiä.
- Laaja erilaiset sidosryhmätoimijat kattava verkosto on vetäjälle tärkeä, jos on tarpeena muuttaa lainsäädäntöä tai vaikuttaa standardisointiin markkinoiden synnyttämiseksi.
- Ketterä koordinointiosaaminen on kriittistä, jos ekosysteemi on pilotoinnin ja kaupallisten ratkaisujen kehittämisen vaiheessa.
Ekosysteemin vetäjän strateginen osaaminen vaikuttaa tavoitteellisen ekosysteemin muodostumiseen sekä erilaisten toimijoiden sitouttamiseen ekosysteemin yhteiseen toimintaan. Vetäjän on luotava uskottava iso kuva, uudistettava sitä yhdessä toimijoiden kanssa ja koottava eri vaiheissa parhaat toimijat yhteiseen tekemiseen.
Ekosysteemin menestys rakennetaan yhdessä
Kaikki ekosysteemit tarvitsevat myös läpinäkyvyydestä huolehtimista ja tuloksista kommunikointia sekä ekosysteemin sisällä että ekosysteemistä ulospäin. Mutta ennen kaikkea ekosysteemi tarvitsee rohkeutta heittäytyä yhteiseen tekemiseen: ”minun ekosysteemistä meidän ekosysteemiin”.
Ekosysteemin rakentamisen tueksi olemme yhdessä CLIC Innovationin ja Vaasan yliopiston kanssa koonneet ekosysteemin kehittämisen työkaluja yhteen - tutustu tästä ekosysteemien pelikirjaan.
Kerromme aiheesta lisää ilmaisessa online-seminaarissa, joka järjestetään 28.9.2021 klo. 9.00 - 11.30. Tule kuuntelemaan alan asiantuntijoita ja heidän kokemuksiaan avoimista innovaatioverkostoista - ilmoittaudu mukaan!
