Suomalaisen kauran on mahdollista nousta muuttuvissa ilmasto-oloissa maailman kärkeen, mutta alalle tarvitaan uutta tutkimusta, innovaatioita ja huippuosaajia. Suomen Kaurayhdistys ry kutsui koolle kauraa jalostavan teollisuuden, tuotekehitysyritykset, tutkimuslaitokset ja rahoittajat. Tavoitteena oli hahmotella uutta, suomalaista kaurantutkimusohjelmaa.
Kauran kulutuksessa on menossa pitkä kasvusuhdanne: suomalaisella kauralla ja kauratuotteilla on hyvä maine ja kasvava kysyntä niin kotimaassa kuin vientimarkkinoilla. Suomen Kaurayhdistys ja alan yritykset ovat kuitenkin huolissaan kehityksen jatkuvuudesta.
– Kauran tutkimus- ja tuotekehitysosaamisemme ovat maailman kärkiluokkaa, mikä on vuonna 2000 päättyneen edellisen tutkimusohjelman tulosta. Sen jälkeen uusia tutkimuksia on käynnistetty hajanaisesti ja eri tyyppisillä rahoituksilla, mutta muut kauraa tuottavat maat kuten Ruotsi panostavat kauran tutkimukseen ja kehitykseen yhtenäisemmin, sanoo Kaurayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Veli Hietaniemi.
Eroon sirpaleisista projekteista
Yksittäisten projektien sijaan alalle kaivataankin alan yhteisesti määrittelemää, tavoitteellista tutkimusohjelmaa, johon sisältyy sekä nopeita kehitysprojekteja että pitkän ajan tavoitteisiin vastaavaa perustutkimusta. Alan toimijat arvioivat, että uuden tutkimustiedon avulla Suomen kauraviennin arvo on mahdollista vähintään kolminkertaistaa nykyisestä.
– Kauran suosion kasvaessa myös vaatimukset kasvavat: tutkimusta tarvitaan muun muassa kauran perinnöllisistä ominaisuuksista, teollisesta prosessikäyttäytymisestä sekä kauran terveysvaikutuksista. Tutkimusohjelmalle ei voisi olla selkeämpää ja markkinalähtöisempää tarvetta, toteaa Kaurayhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja, Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Niklas Kumlin.
Tutkimusohjelman tavoitteena on myös kouluttaa alalle uusia osaajia, jotka pystyvät ottamaan vastuun uusista innovaatioista.
– Kasvipohjaisen ruokavalion suosio tulee kasvamaan, ja uudet tuotteet ovat todennäköisesti sellaisia, joita me emme osaa vielä edes ajatella. Jos emme pysty kouluttamaan seuraavaa sukupolvea, näitä kaurainnovaatioita on turha odottaa Suomesta, sanoo Kaurayhdistyksen hallituksen jäsen Emilia Nordlund Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä.
Valmistelu yritysten ja tutkimuksen kesken
Suomen Kaurayhdistyksen järjestämässä aamiaistilaisuudessa Helsingissä koolla olleet teollisuuden, tuotekehityksen, tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoittajien edustajat olivatkin yksimielisiä siitä, että kauran edut ja merkitykset Suomen kansantaloudelle ovat kiistattomat. Tutkimusohjelman konkreettisesta suunnitelmasta, tutkimuksen aukoista ja yritysten sitoutumisesta yhteistyöhön kaivattiin kuitenkin vielä lisätietoa.
Kaurayhdistyksen hallituksen mukaan ohjelman valmistelu jatkuu, ja rahoittajilta nyt saadut evästykset puretaan tarkoin.
– Uskomme vahvasti siihen, että eri tahot lyövät nyt voimavaransa yhteen Suomi-kauran puolesta, Emilia Nordlund toteaa.
Suomen kaurayhdistys ry toimii kauraketjun yhteisenä foorumina, jossa tapaavat alkutuottajat, teollisuus ja tutkimus. Yhdistyksen jäseniä ovat niin alan yritykset kuin yksityiset henkilöt. Yhdistys pyrkii hankkimaan tutkimusresursseja sekä edistämään kauran ja kauratuotteiden ominaisuuksien tunnettuutta ja menekkiä eri tavoin. Tavoitteena on myös saada suomalaiselle kauralle nimisuojaus eli EU:n myöntämä alkuperämerkki. Yhdistyksen internet-sivut ovat osoitteessa www.finnish-oats.fi
