Kaukolämmön asiakkaat ovat tulevaisuudessa yhä suuremmassa roolissa. Tuotantotavat monipuolistuvat ja kaukolämpöverkkoon saadaan pieniä paikallisia tuottajia, jolloin kuluttajat ovat myös tuottajia.
Kaukolämmöntuotannolla on Suomessa pitkät perinteet. Ensimmäiset laitokset otettiin käyttöön 50-luvulla, ja nykypäivänä joka toisen suomalaisen kotiin lämpö tulee putkia pitkin. Suomen juhlavuoden jälkimainingeissa voikin todeta, että kaukolämmitys on Suomen kansallisomaisuutta.
Me VTT:lla olemme päässeet viimeisten kuukausien aikana keskustelemaan niin kaukolämpöyhtiöiden, kaupunkien, alalla toimivien yritysten kuin asukkaita edustavien toimijoiden kanssa kaukolämmön tulevaisuudesta. Näihin keskusteluihin liittyen aloitamme nyt blogisarjan pohtimalla kaukolämpöyhtiöiden haasteita ja mahdollisuuksia asiakkaiden näkökulmasta. Kaiken keskiössä on nimittäin asiakas!
Monien ymmärrys kaukolämmöstä päättyy kirjaimellisesti seinään, koska sieltähän kaukolämpö tulee, niin kuin raha pankkiautomaatista.
Kaukolämpötoimijat näkevät ongelmana sen, että vaikka joukossa on hyvinkin tiedostavia asiakkaita, usein kaukolämmön loppukäyttäjät tietävät yllättävän vähän kaukolämmöstä. Kaukolämpö mielletään epäekologiseksi verrattuna kilpaileviin lämmitysmuotoihin. Moni ei tule ajatelleeksi, että lämmön ja sähkön yhteistuotanto on varsin tehokasta. Kaukolämpöyhtiöt suosivat polttoaineissa kotimaisia lähteitä, suuri osa polttoaineista on uusiutuvia, kaukolämpöverkossa hyödynnetään teollisuuden hukkalämpöjä ja kaukolämpöä voidaan tuottaa myös lämpöpumpuilla ja aurinkoenergialla.
Monien ymmärrys kaukolämmön osalta päättyy kirjaimellisesti seinään, koska sieltähän kaukolämpö tulee, niin kuin raha pankkiautomaatista. Kaukolämpö on asiakkaalle itsestään selvyys, mikä on kaukolämpöyhtiöille toisaalta hyvä ja toisaalta huono asia. Kaukolämpö on asiakkaalle varma, luotettava ja huoleton lämmitystapa, mikä palvelee monien tarpeita. Asiakkaalla on aina puhelinnumero, johon soittaa ongelmatilanteessa. Toisaalta, kun kaukolämpö tulee ”seinästä” ja näkyvillä on vain lasku, on muiden alan toimijoiden helppo aggressiivisella ja joskus myös valitettavasti katteettomilla lupauksilla kilpailla kaukolämmön kanssa.
Tulevaisuuden kuluttaja pystyy vaikuttamaan kuluttamansa lämmön hintaan esimerkiksi valitsemalla, milloin lämpönsä käyttää.
Lämmitysmuodon valinta on usein ennemmin sydämen kuin järjen asia. Kaukolämmön asiakas on vielä paljolti passiivisen vastaanottajan roolissa. Kun taas vaihtoehtoinen lämmöntuotanto tapahtuu yleensä asiakkaan välittömässä läheisyydessä, jolloin omat vaikutusmahdollisuudet hinnan, ekologisuuden, teknisten ratkaisujen ja kulutuksen suhteen nähdään suuremmiksi. Kaukolämpötoimijat näkevät kuluttajan tulevaisuudessa suuremmassa roolissa kuin nykyään. Tulevaisuuden kuluttaja pystyy vaikuttamaan kuluttamansa lämmön hintaan esimerkiksi valitsemalla, milloin lämpönsä käyttää. Tämä vaatii kaukolämmön kulutuksen reaaliaikaista mittausta ja kaukolämmön hinnoittelumallien muuttamista siten, että joustavia asiakkaita voidaan palkita. Niin sanottu kysyntäjousto mahdollistaisi kaukolämpöyhtiöille pienemmät investoinnit huipputeholaitoksiin ja vähentäisi fossiilisten polttoaineiden käyttöä huippukäytön aikoina.
Kaukolämpötoimijat uskovat, että tuotantotavat monipuolistuvat tulevaisuudessa ja kaukolämpöverkkoon saadaan pieniä paikallisia tuottajia. Kuluttaja nähdään myös mahdollisena tuottajana. Tulevaisuuden kaukolämpöverkko on näiden kuluttaja-tuottajien yhteisö, jossa lämpöä jaetaan tarpeen mukaan. Osa kaukolämpötoimijoista visioi, että saattaa tulla esimerkiksi asuinalueita, jotka perustavat oman verkkonsa. Jo nyt moni asiakas on valinnut hybridiratkaisun, esimerkiksi poistoilmalämpöpumpun kaukolämmitettyyn kiinteistöön. Tällaisten kaukolämpöyhtiöiden kanssa tehtävien räätälöityjen ratkaisujen yleistyessä, asiakas on yhä keskeisemmässä roolissa kaukolämpöverkon kehityksessä.
Sana lämpöyhtiö saattaa tulevaisuudessa olla historiaa ja aletaan puhua olosuhdepalveluja tuottavasta yrityksestä.
Kiinteistöjen lämpöenergiankulutus pienenee rakennuskannan uudistuessa, ja varsinkin muuttotappiokunnissa kaukolämpöasiakkaiden määrä vähenee. Moni yhtiö on jo kehittänyt ja aikoo vastaisuudessa kehittää lisäpalveluita lämmönmyynnin rinnalle, asiakasta esimerkiksi autetaan löytämään hänelle toimivin energiaratkaisu ja energiansäästökohteet. Asiakkaat vaativat tulevaisuudessa sisäolosuhteita ja mukavuutta asumiseensa. Moni keskusteluun osallistuneista kaukolämpötoimijoista näkikin, että sana lämpöyhtiö saattaa tulevaisuudessa olla historiaa ja aletaan puhua olosuhdepalveluja tuottavasta yrityksestä.
