VTT tutki suomalaisten korona-ajan elämäntapaa ja kulutuskäyttäytymistä kolmen kuukauden ajan viime syksynä. Poikkeuksellinen aika on muovannut elämän kaikkia osa-alueita. Tutkimus hahmottaa elämäntapojen erilaisia kehityskulkuja pandemian jälkeen. Miten poikkeusaika muuttaa arkea?
Laadullinen tutkimus seurasi 27 eri-ikäisen henkilön arkea. Tutkimuksen osallistujien suhtautuminen tulevaisuuteen oli varovaisen optimistinen. Ihmiset eivät kokeneet, että korona-ajan vaikutukset uhkaisivat omia tulevaisuuden suunnitelmia lukuun ottamatta taloudellista epävarmuutta.
”Ihmisten elämäntapa on muuttunut ainakin väliaikaisesti, ja myös merkkejä pidemmän aikavälin muutoksesta on. Esimerkiksi lisääntynyt etätyö, tiiviimpi yhdessäolo perheen kesken sekä terveyteen ja hyvinvointiin panostaminen olivat asioita, joita ihmiset halusivat jatkaa myös pandemian jälkeen”, kertoo projektin vastaava tutkija Pauli Komonen VTT:ltä.
Neljä elämäntapojen muutossuuntaa
Tutkimuksen aineistosta tunnistettiin neljä elämäntapojen kehityskulkua, jotka antavat suuntaa pandemian jälkeiselle arjelle:
• kotikeskeisen elämäntavan vahvistuminen
• monipaikkainen työelämä
• vuorovaikutuksen virtualisoituminen
• matkailun, konserttien ja urheilutapahtumien kaltaisten sosiaalisten aistielämysten paluu.
Elämän keskittyminen kotiin avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi verkkokaupoille ja kuljetuspalveluille. Monipaikkainen työelämä ja vuorovaikutuksen virtualisoituminen muuttavat työmarkkinoita niin työntekijän kuin työnantajan näkökulmasta. Vaikka ihmiset kaipasivat ulkomaanmatkoja, niin monet ovat myös oivaltaneet, miten kiinnostavia kohteita Suomessa on. Etenkin nuoret olivat myös hyvin tietoisia matkailun ympäristövaikutuksista.
Kuluttamisessa painottui harkinta
Korona-ajan elämä keskittyy kotiin. Ihmiset kokivat, että kodista on tullut huomattavasti aiempaa tärkeämpi paikka. Kodin väljyyttä ja etäistä sijaintia arvostettiin eri tavalla kuin aiemmin. Monet ovat panostaneet asumiseen esimerkiksi remontoimalla, ja kodin merkitys eräänlaisena arjen monitoimikeskuksena on vahvistunut.
”Ruoanlaitto kotona on lisääntynyt merkittävästi, mutta samalla ihmiset ovat havahtuneet siihen, kuinka paljon se vie aikaa. Arkea on helpotettu esimerkiksi päivittäistavaroiden ja ravintolaruoan kotiinkuljetuksella, mikä on ollut kuluttajille positiivinen kokemus. Korona-aikana ihmiset ovat arvostaneet ruoan paikallisuutta, terveellisyyttä ja ympäristöystävällisyyttä”, kertoo VTT:n kuluttajatutkimuksen tiimipäällikkö ja projektin tutkija Anu Seisto.
Kuluttamisessa ovat painottuneet varovaisuus ja harkinta, ja ihmiset ovat panostaneet arjen perusasioihin. Tutkimuksen osallistujat kertoivat käyttäneensä selkeästi aiempaa vähemmän rahaa esimerkiksi ravintoloihin, vaatteisiin ja liikkumiseen, mutta toisaalta säästöjä ei ole juurikaan kertynyt. Etenkin kotitalouksien ruokakulut ovat kasvaneet.
Kriisi teki ihmissuhteista näkyviä
Korona-aikana sosiaaliset verkostot ovat olleet koetuksella, kun ihmisten tapaaminen on ollut aiempaa vaikeampaa. Tutkimuksen osallistujat olivat pääosin luottavaisia omien ihmissuhteidensa kestävyyteen, vaikka yhteydenpito olisi vähentynyt tai siirtynyt digitaalisiin kanaviin.
”Yksi kiinnostavimpia havaintoja oli se, että ihmiset saattoivat kokea korona-ajan vaikutuksen sosiaaliseen elämään jopa kokonaisuudessaan positiiviseksi, vaikka suuri osa yhteydenpidosta olisi siirtynyt verkkoon. Eri-ikäiset ihmiset ovat omaksuneet uusia viestintäkanavia nopeasti. Ihmiset myös kokivat, että yhteydenpitoon on tullut aiempaa välittävämpi sävy”, Komonen kertoo.
Toisaalta esimerkiksi yksin asuvilla ja riskiryhmään kuuluvilla tilanne saattoi olla vaikeampi. Yhtenä suurimmista haasteista pidettiin sitä, jos perheenjäseniä asui ulkomailla. Myös uusiin ihmisiin tutustuminen koettiin aiempaa vaikeammaksi. Korona-aika on tehnyt omasta sosiaalisesta verkostosta näkyvän, kun ihmissuhteiden ylläpitoa on pitänyt ajatella uusin tavoin.
Terveyteen panostaminen korostui
Ihmiset ovat tarkastelleet myös arvojaan ja asenteitaan uusista näkökulmista.
”Tutkimuksen osallistujat kokivat etenkin perheeseen, yhteisöllisyyteen ja terveyteen liittyvien arvojen vahvistuneen, mutta perusarvoissa ei sinänsä nähty muutoksia. Ympäristöarvojen koettiin korostuvan tulevaisuudessa, mutta juuri nyt niiden merkitys oli suhteellisesti pienempi. Ilmastonmuutos ja teknologian kehitys tunnistettiin merkittäviksi tulevaisuutta muokkaaviksi voimiksi”, kertoo Seisto.
Terveyden osalta korona-ajalla on ollut monia myönteisiä vaikutuksia. Useat tutkimuksen osallistujat kertoivat nukkuneensa paremmin, syöneensä terveellisemmin ja liikkuneensa enemmän. Osalla vastaajista tilanne oli johtanut passivoitumiseen, yksipuoliseen syömiseen ja epäsäännölliseen päivärytmiin. Korona-aika on vaatinut uudenlaista yksilöllistä aloitteellisuutta oman elämän ohjaamisessa. Osallistujat uskoivat, että korona-aika tulee lisäämään ihmisten kykyä varautua kriiseihin, keskittyä elämän olennaisiin asioihin ja pitämään huolta terveydestään.
Tutkimuksen toteutus
Laadulliseen tutkimukseen osallistui 27 ihmistä ikäryhmässä 18-66. Osallistujien valinta tehtiin siten, että ihmisten sosioekonominen tausta ja elämäntilanne olivat mahdollisimman monipuolisesti Suomen väestöä edustavia. Tutkimuksen tiedonkeruu tapahtui 17.9.2020 – 17.12.2020. Osallistujat kertoivat elämästään verkkopäiväkirjoissa ja chat-ryhmäkeskusteluissa.
