Kriisit ja vakavat häiriötilanteet kuten pandemia tai muuttunut maailmanpoliittinen tilanne heikentävät turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Jos varautuminen on puutteellista, kriisien yhteiskunnalliset vaikutukset moninkertaistuvat. VTT:n koordinoimassa tutkimushankkeessa kehitettiin keinoja yhteiskunnan kriisinkestävyyden parantamiseksi. Tuloksena syntyi käytännön työkalupakki kriisijohtamisesta ja -viestinnästä sekä valmiussuunnittelusta vastaaville toimijoille.
Yhteiskunnan kriisit koettelevat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Muun muassa vähävaraisuus, asunnottomuus, terveyshaasteet ja päihteiden käyttö altistavat suuremmille riskeille kriisien aikana ja niiden jälkeen. Haavoittuvia ryhmiä ei kuitenkaan usein huomioida häiriötilanteisiin varautuessa.
VTT koordinoi kolmivuotista EU-hanketta, jossa tarkasteltiin kriisinhallintaa haavoittuvassa asemassa olevien näkökulmasta. Tunnistamalla haavoittuvia ryhmiä, parantamalla heidän tiedonsaantiaan ja kehittämällä viranomaisten toimintaa voidaan tukea näiden ryhmien kykyä toimia häiriötilanteissa. Tämä vahvistaa koko yhteiskunnan resilienssiä eli kriisinkestävyyttä.
Teknologiset ratkaisut auttavat tunnistamisessa ja tavoittamisessa
Tutkimushankkeessa kartoitettiin teknologisia ratkaisuja haavoittuvassa asemassa olevien tunnistamiseen ja paikantamiseen. Ratkaisut perustuvat muun muassa älypuhelinten ja droonien keräämään dataan sekä joukkoistamiseen sosiaalisessa mediassa. Hyvä tilannetietoisuus edellyttää ratkaisujen monipuolista käyttöä – paras tieto saadaan yhdistämällä useita datankeruumenetelmiä ja analysoimalla dataa tekoälyn avulla.
Haavoittuvien ryhmien tilannetta voidaan helpottaa myös parantamalla tiedonsaantia. Perinteinen media, erilaiset verkkopalvelut tai sosiaalisen median kautta jaettu tieto eivät aina tavoita haavoittuvassa asemassa olevia. Lisäksi nämä ryhmät voivat olla alttiimpia tahalliselle väärän ja haitallisen tiedon levittämiselle. Tietoa tulisikin jakaa haavoittuville ryhmille saavutettavissa ja luotetuissa kanavissa – esimerkiksi näitä henkilöitä tukevien kansalaisjärjestöjen kautta. Erityisryhmien tavoittamista voi harjoitella simulaatioharjoitusalustalla, jota testattiin hankkeessa poliisin ja pelastusviranomaisten kanssa.
”Olemme iloisia siitä, että olemme lisänneet viranomaisten tietoisuutta haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeista kriisitilanteissa ja niiden jälkeen. Samalla olemme vahvistaneet viranomaisten yhteyksiä näitä ryhmiä edustaviin tahoihin, erityisesti kansalaisjärjestöihin”, sanoo VTT:n tutkija Jaana Keränen.
EU:n lainvalvontakoulutusvirastolle (CEPOL) ja Suomen Poliisiammattikorkeakoululle tuotettiin hankkeessa myös verkkokoulutuspaketti sellaisten asiakkaiden kohtaamiseen, jolla on kognitiivisia tai mielenterveyteen liittyviä haasteita.
”Olemme saaneet eurooppalaisilta lainvalvontaviranomaisilta erinomaista palautetta viestinnän ja vuorovaikutusosaamisen koulutuksesta. Myös omat pilottiin osallistuneet opiskelijamme pitivät kurssista ja kokivat sen itselleen hyödylliseksi”, kertoo tutkija Pirjo Jukarainen Poliisiammattikorkeakoulusta.
Tulokset sovellettavissa laajasti
Tutkimustyön pohjalta annettiin suosituksia kriisinkestävyyden parantamiseksi paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Keinoja voidaan hyödyntää sekä luonnonkatastrofien että ihmisen aiheuttamien häiriötilanteiden kuten kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvien kyberhyökkäysten aikana. Hankkeessa kehitettyihin työkaluihin voi tutustua osoitteessa https://buildersproject.eu/
BuildERS-hanke toteutettiin vuosina 2019-2022. Sitä rahoitettiin EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta, ja sen kokonaisbudjetti oli 4,9 M€. Konsortiossa oli 17 partneria kymmenestä maasta: yliopistoja, tutkimuslaitoksia, viranomaisia, yrityksiä ja vapaaehtoisjärjestöjä. VTT koordinoi hanketta, ja Suomen Poliisiammattikorkeakoulu vastasi tutkimustulosten validoinnista ja innovaatioiden yhteiskehittelystä. Hankkeen aikana järjestettiin 25 tapahtumaa, joihin osallistui lähes 500 asiantuntijaa 22:sta maasta.
