Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan nostamaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestoinnit (TKI) neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kirjattu myös T&K-rahoituslakiin, jonka mukaan valtion osuus panostuksista on 1/3 ja yksityisen sektorin 2/3. Tavoite on äärimmäisen tärkeä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa ja Suomen kilpailukyvyn varmistamisessa.
Kasvavien TKI-investointien keskeisenä kysymyksenä on niiden vaikuttavuus. Vaikuttavuus tarkoittaa TKI-investointien kohdentamista siten, että ne tuottavat laaja-alaista arvoa eri toimijoille ja yhteiskuntaan. Toisin sanoen niillä pyritään vauhdittamaan osaamisen ja ratkaisujen kehittämistä kestävyyssiirtymän edistämiseksi ja yhteiskunnan resilienssin eli kesto- ja uudistumiskyvyn varmistamiseksi.
Ekosysteemien voima on ylivertainen isojen ongelmia ratkottaessa
Hallitusohjelmassa linjataan, että Suomen kestävä kasvu ja uudistuminen edellyttävät eri toimijoiden laaja-alaista yhteistyötä niin investointeja tehtäessä kuin ratkaisuja kehitettäessä. Tutkimuksen mukaan ekosysteemit ovat toimivia alustoja kestävää kasvua rakennettaessa, ja niiden kehittämät ratkaisut ja synnytetty arvo perustuvat yhteistyöhön. Ekosysteemien voima on ylivertainen erityisesti silloin, kun ratkaistaan laajoja yhteiskunnallisia ongelmia, jotka edellyttävät koko toimintaympäristöä koskevia systeemisiä muutoksia. Ekosysteemeissä yritykset, korkeakoulusektori ja tutkimuslaitokset täydentävät toistensa osaamista tavalla, johon kukaan toimijoista ei yksin pystyisi.
Esimerkiksi hiilineutraaleita kaupunkeja tai kestävää liikennettä edistävien ratkaisujen kehittämiseksi tarvitaan monialaista tutkimusosaamista sekä yhteistyötä palveluita ja teknologioita tarjoavien yritysten kesken. Lisäksi uusien ratkaisujen kehittäminen, skaalaaminen ja kaupallistaminen yhteiskunnallisiksi uudistuksiksi edellyttävät poliittiselta päätöksenteolta tahtotilaa ja ketteryyttä ottaa käyttöön uutta. Tässä työssä tarvitaan aktiivista vuoropuhelua yritysten, päätöksentekijöiden, kansalaisten ja tutkijoiden kesken.
Jotta ekosysteemi voi toimia vaikuttavasti, tarvitsee se selkeän yhteisen ja pitkälle eteenpäin katsovan tavoitteen. Sen lisäksi siinä mukana olevien toimijoiden on tuotettava arvoa yhteistyöhön ja hyödyttävä sen toiminnasta.
Menestyvillä ekosysteemeillä on kunnianhimoiset tavoitteet vaikuttavuudelle, ja ne synnyttävät samanaikaisesti hyötyä niin yrityksille, yhteiskuntaan, talouteen, yrityksille ja tutkimukseen. Ne edistävät samanaikaisesti sekä yhteiskunnan kestävyysmurrosta että avaavat mahdollisuuksia yritystoiminnan kestävälle kasvulle. Parhaimmillaan ne luovat uutta osaamista, uusia yrityksiä ja markkinoita sekä synnyttävät kansainvälisiä liiketoiminta-avauksia ja ratkaisuja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Vaikuttavuutta pitää johtaa
Vaikuttavuus ei kuitenkaan synny itsestään ekosysteemeissä, vaan sitä tulee johtaa systemaattisesti. Vaikuttavuus tuleekin olla kiinteä osa ekosysteemien johtamista ja se tulee varmistaa myös rahoitusta kohdennettaessa. Tämän varmistamiseksi tarvitaan tavoitteet ja mittarit, jotka sekä kirittävät korkean tavoitetason tulosten saavuttamista että varmistavat arvon syntymisen monille eri toimijoille ja yhteiskuntaan laajasti.
Suomessa ekosysteemien suurin haaste on päästä teoriasta käytäntöön. Juhlapuheissa kaikki ovat samaa mieltä, että isot yhteiskunnan haasteet voidaan ratkaista ainoastaan monien eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Teot ja tukimuodot puuttuvat, minkä vuoksi käytännön esimerkkejä laajapohjaisen ekosysteemiyhteistyön onnistumisesta on vaikea löytää. Vaikuttavuuden varmistamiseksi ekosysteemit tarvitsevat rohkeita panostuksia ja tahtoa määrittää yhteisiä tavoitteita. On löydettävä tasapaino yksittäisten toimijoiden tavoitteiden ja koko verkoston yhteisten päämäärien välille. Lisäksi tulee luoda rahoitus- ja toimintamalli, joka varmistaa laaja-alaisen yhteistyön, valtion ja yritysten yhteiset panostukset ja kriteerit, joilla ekosysteemityön vaikuttavuutta kiritetään ja varmistetaan.
Hallitusohjelmassa suunta on asetettu. Jotta kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan ja Suomen TKI:n kirittämä kasvu ja elinkeinoelämän uudistuminen varmistetaan, tulee poteroiden kaivamisen sijaan uskaltautua rohkeasti yhteispeliin, joka varmistaa paremmat maalipaikat ja näyttävämmät maalit.
