Erikoistutkija Terttu Vainio ja vastaava tutkimusteknikko Jarmo Laamanen kertovat, miten vuonna 1968 valmistuneen tamperelaisen kerrostalon energiankulutus pieneni 35 prosenttia – mutta sisällä tarkenee silti ilman villasukkia. Vilkaistaanpa EU-GUGLE-projektin pilottiin Tampereella!
Vuoden 2016 aikana elementtikerrostalon ulkoseinät lisäeristettiin ja rapattiin, uusittiin ikkunat ja ovet, koneelliseen poistoon asennettiin lämmöntalteenotto ja lämpöpumppu, kylmäkellari poistettiin käytöstä ja porraskäytäviin asennettiin läsnäolotunnistuksella varustettu LED-valaistus.
Näillä toimenpiteillä taloyhtiön vastuulla oleva energiankulutus laski 35 prosenttia. Kaivokadulla Tampereella sijaitseva, vuonna 1968 valmistunut kohde sai tunnustuksen vuoden 2017 julkisivuremonttikilpailussa.
Ulkovaipan ja ilmanvaihdon korjaukset paransivat rakennuksen sisäolosuhteita. Ulkovaipan tiiviys parani keskimäärin 40 prosenttia, vetoisuus väheni keskimäärin 24 prosenttia ja lattiatason lämpötilat nousivat. Asuntojen sisäilman CO2-pitoisuus aleni 3 kuukauden tarkastelujaksolla keskimäärin 20 prosenttia.
Poistoilmalämpöpumpun asentaminen ei muuttanut ilmanvaihdon määriä verrattuna koneellisen poiston ilmanvaihtomääriin. Molemmilla tekniikoilla ilmavirrat olivat pieniä verrattuna ohjearvoihin. Huoneistojen lämpötilat olivat korkeita osan aikaa lämmityskaudella.
VTT:n mittausten perusteella lämmitysjärjestelmä tasapainotettiin uudelleen lämmityskaudella 2018 ja huoneiden lämpötiloja laskettiin normaaleihin lukemiin. Vaikeammin korjattavissa oleva ongelma on tuloilmaikkunoiden venttiileiden alimitoitus. Tähän liittyykin tärkeä oppi tuleville hankkeille: Ikkunat ovat olleet osa perinteistä rakennustekniikkaa. Tuloilmaventtiileillä varustetut ikkunat ovat sen sijaan tärkeä osa ilmanvaihtojärjestelmää, ja siksi niiden valinnassa on otettava huomioon korvausilmamäärät.
